Maapallon ilman lämpotila ja hiilidioksidipitoisuus nousevat vuosi vuodelta verrattuna esiteolliseen aikaan. © Creative Commons.
Planeettamme lämpenee. Lievää lämpenemistä voidaan olettaa tapahtuvan, koska aurinko laajenee vähitellen ja maan kiertoradassa tapahtuu pieniä muutoksia. Nämä ovat kuitenkin ennustettavissa olevia muutoksia, eivätkä selitä nyt koettua nopeaa lämpenemistä. Lämpeneminen on kiihtynyt samassa tahdissa, kun teollisuus ja matkailu ovat kehittyneet. Tämä sopii myös ennustukseen, jonka ruotsalainen tutkija teki 150 vuotta sitten. Hän ennusti, että tiettyjen kaasujen pitoisuuden nousu voi pidättää auringon lämpöä ilmakehässä. Viimeisten 70 vuoden nopea lämpötilan nousu voidaan selittää kasvihuonekaasujen pitoisuuden nousulla, joista hiilidioksidi ja metaani ovat runsaimmat.
Norjalaisen Briksdalin jäätikön vetäytyminen 12 vuodessa. Vielä 10 vuotta sitten jäätikkö peitti järven. © Mateusz Kurzik / Oleg Kozlov / Shutterstock
Maapallon lämpötilan nousu vaikuttaa pääasiassa kahdella tavalla. Suurin vaikutus on arktisen alueen jäänsulamisella. Antarktiksen ja Grönlannin jäätiköt sulavat ja virtaavat nopeammin. Mantereen päällä oleva jää sulaa vedeksi ja nostaa merten pintaa ympäri maailman, todennäköisesti noin metrin verran tämän vuosisadan aikana. Nopeampi vaikutus on ilmaston muutoksella, joka liittyy meren lämpötilan muutoksiin ja meriveden lämpötilasta aiheutuviin sääilmiöihin. Lämpimästä merivedestä haihtuu enemmän vesihöyryä ilmakehään, ja muuttuvat sääilmiöt tuovat joillekin alueille enemmän sadetta ja myrskyjä kuin aiemmin. Toisaalta, joillakin alueilla koetaan pidempiä kuivia kausia ja veden puutetta.
Mitä tapahtuu kun ilmasto muuttuu?
Tulva Thaimaassa © Atikan Pornchaprasit / Shutterstock
Ihmispopulaatiot ovat kasvaneet suuriksi, koska maatalous on saanut kehittyä useiden tuhansien vuosien suotuisan sään ajan. Maapallon lämpeneminen uhkaa kuitenkin ihmisiä ja luontoa neljällä tavalla: tulvat, maastopalot, nälänhätä ja sairaudet. Tulvien vaikutusta pahentaa alavilla alueilla nouseva meriveden pinta, ja muualla rankkasateet, jotka huuhtovat maata mukanaan. Pitkät kuivat ajanjaksot kuivattavat kasvillisuutta, joka sitten syttyy helposti maastopaloissa. Kuivuus ja tulvat vaikuttavat ihmisten ja eläinten syömiin kasveihin, aiheuttaen nälänhätää, jota voi pahentaa juomakelpoisen veden puute. Nämä vaikutukset altistavat kasvit ja eläimet myös trooppisille taudeille, jotka leviävät kohti napa-alueita uudessa lämpimämmässä ilmastossa.
Maastopalo USAssa © ARM/Shutterstock
Hiilidioksidipitoisuus nousee, kun poltetaan fossiilisia polttoaineita, mukaan lukien hiili, öljy ja kaasu. Vaikka näiden polttoaineiden käyttö lopetettaisiin kokonaan, kestäisi useita vuosikymmeniä kääntää nykyinen jatkuva lämpötilan nousu. Vielä suurempi uhka on, että lämpötilan nousu saavuttaa pisteen, minkä jälkeen sen kääntäminen on hyvin vaikeaa. Tämän takia suurten trooppisten metsien hakkaaminen on niin huolestuttavaa. Jos metsämaata lisäksi menetetään maastopalojen takia, ja muuta maata menetetään kuivuudelle, on paikallisten ihmisten muutettava. Vielä enemmän ihmisiä joutuu muuttamaan jos meriveden pinnannousu aiheuttaa myrskyjen tulvimisen rannikon kaupunkeihin. Mutta voiko tällainen alueelta muuttaminen viedä huomion kokonaan ilmaston muutoksen ratkaisuilta, luonnonsuojelulta ja omalta selviämiseltämme?
Mitä me voimme tehdä?
Uusia energiaratkaisuja Euroopassa ja Afrikassa © Hecke/MrNovel/Shutterstock
On olemassa luontopohjaisia ratkaisuja, joilla voimme auttaa meriä, maaperää ja kasvillisuutta sitomaan lisää hiiltä. Puiden istuttaminen laajoille alueille muodostaa vähitellen uutta maaperää, ja mahdollistaa hiilen varastoinnin puusta tehtyihin rakennuksiin. Maaperän kosteuden palauttaminen ekosysteemien ennallistamisen avulla, etenkin turvemailla sekä uusien metsien ja regeneratiivisen eli uudistavan maatalouden avulla, auttaisi huomattavasti. Myös tekniikasta löytyy ratkaisuja. Aurinko- ja tuulisähkö voivat korvata fossiilisia energianlähteitä kodeissa, teollisuudessa ja kuljettamisessa, edellyttäen että löydämme tapoja varastoida energiaa tarpeeksi tyynten ja pimeiden jaksojen varalle. Pohjoisten maiden tulee sopeutua kestävämpään elämäntapaan ja auttaa eteläisempiä maita muutoksessa, koska jaamme saman planeetan. Mitä ikinä teemmekään, on se tehtävä pian, ennen kuin kääntöpiste ohitetaan.