Missiomme

Naturalliance –sivuston tarkoitus on neuvoa ihmisiä ennallistamaan ja säilyttämään luonnon rikkauksia ja palveluja riippumatta siitä missä he asuvat.

Maapallon ekosysteemit ja niiden luonnonvarat

Apollo 8:n kuunpinnalta ottama kuva maasta © NASA

Kuvittele että maapallo on jalkapallo, jota pidät ojennettujen käsiesi välissä. Ekosfääri eli kerros joka ylläpitää maan ja veden ylä- ja alapuolista elämää, on ohuempi kuin kyntesi paksuus! Herkkä ekosfääri on kasveista, eläimistä ja muista eliöistä, sekä maasta, vedestä ja ilmasta koostuva mosaiikki. Me olemme osa näiden muodostamia ekosysteemejä: metsiä, vuoristoja, ruohotasankoja, aavikoita, järviä, jokia ja merta. Me olemme riippuvaisia maapallon ekosysteemien luonnonvaroista ja toimivuudesta.

Ekosysteemien eliöt

Peltopyy on hyvinvoivan maatalousluonnon lippulaiva © Matej Vranic

Kuvittele mielessäsi pienikokoinen eliöpopulaatio (kasveja, eläimiä, sieniä tai muita mikro-organismeja) ekosysteemissä, joka tarjoaa runsaasti ravintoa ja elintilaa. Siellä ei myöskään ole juuri saalistusta, tauteja tai loisia tai muuta kuolleisuutta. Koejärjestelyissä on osoitettu, että tällainen populaatio kasvaa, ja että kasvunopeus riippuu eliöiden koosta. Bakteerien lukumäärä kaksinkertaistuu muutamissa minuuteissa, mutta elefanteilla siihen menee vuosikymmeniä. Pienikokoisten eläinten ja kasvien populaatiot moninkertaistuvat yhden vuoden aikana. Lopulta ne saavuttavat käytettävissä olevien resurssien rajat ja romahtavat ravinnon puutteeseen. Täysikasvuisten kasvien ja eläinten populaatiot eivät kuitenkaan yleensä kasva näin. Nuoret yksilöt kohtaavat onnettomuuksia, saalistusta ja sairauksia, joku harva nääntyy nälkään. Vielä harvempi saavuttaa ”vanhan iän”. Toisten kuolemat tarjoavat ravintoa muille ekosysteemin eliöille, mukaan lukien ihmiset.

Kuinka me vaikutamme ekosysteemeihin

Ihmiset elivät tuhansia vuosia metsästäjäkeräilijöinä ennen kuin opittiin kesyttämään eläimiä ja viljelemään viljaa. Viimeisen jääkauden jälkeen maatalous yleistyi, mikä toi mukanaan vakaan ravinnontarjonnan. Tästä seurasi ihmisasutuksen kehittyminen ja kukoistus, johtaen lopulta kaupungistumiseen. Väestön koko on kasvanut paljon, aiheuttaen vahinkoa ekosysteemeille ja ilmastolle. Jos ekosysteemien toimintaa häiritään kriittisen yli rajan, niiden tehokas toiminta estyy. Tämä vaikuttaa haitallisesti ihmisten toimeentuloon samoin kuin muuhun luontoon. Jos valvonta on puutteellista, voi maaseudulla ilmetä luonnonvaraisten lajien ylihyödyntämistä. Kaupungeissa taas ollaan riippuvaisia sen ulkopuolella sijaitsevan maatalouden tehokkaasta luonnonvarojen käytöstä. Nykymaailmassa vain pieni osa kansalaisista ymmärtää mitä vaiheita tuotantoon liittyy, ja kaupungistuneen enemmistön laatimat lait eivät aina saa maaseudun väen suosiota. Väestö on kasvanut ennennäkemättömän suureksi ja tarvitaan yhteinen, valistunut lähestymistapa, käyttäen sekä tiedettä että käytännön tuntemusta, jotta voidaan estää ekosysteemin kantokyvyn ylittyminen.